Nilkan ja jalan nivelet

Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue

Sisällysluettelo

Yleistä

Jokaisen jalan luun välillä on nivel. Nilkan ja jalan alueella on siten useita erilaisia niveliä. Tällä sivulla tarkastellaan lyhyesti tärkeimpiä niistä. Nilkkaniveliä ovat ylempi nilkkanivel (talo-cruraalinivel) ja alempi nilkkanivel (subtalaarinivel) ja jalkapöydän niveliä ovat mm. keskitarsaalinivel, tarsometatarsaalinivelet, metatarsofalangeaalinivelet ja interfalangeaalinivelet.[1]

Vaikka jalan nivelten liikkeitä voidaan tarkastella yksitellen, todellisuudessa ne toimivat kuitenkin aina yhdessä. [2] Kokoavasti voisi sanoa, että fleksio-ekstensiosuuntainen liike tapahtuu ylemmästä nilkkanivelestä ja varpaiden nivelistä (metatarsofalangeaali- ja interfalangeaalinivelistä). Supinaatio ja pronaatio puolestaan tapahtuu enimmäkseen ylemmän nilkkanivelen ja metatarsofalangelaalinivelten välillä olevista nivelistä.[3]

Nilkkanivelet

Kuva L1. Anteriorinen poikkileikkaus nilkasta ja jalasta. 1. Ylempi nilkkanivel 2. Alempi nilkkanivel.

Ylempi nilkkanivel

Ylempi nilkkanivel on synoviaalinivel. Se on haarukkamainen rakenne, joka muodostuu taluksen, pohjeluun eli fibulan ja sääriluun eli tibian välille. Se koostuu siten kolmesta nivelestä, tibiotalaarisesta, fibulotalarisesta ja tibiofibulaarisesta nivelestä.[4]

Ylemmän nilkkanivelen liikeakseli on lähellä transversaalista eli poikittaista liikeakselia ja se kulkee karkeasti kuvailtuna tibian ja fibulan malleolien läpi. Tällä akselilla nivel suorittaa pääasiassa nilkan ojennus-koukistusliikettä eli plantaari- ja dorsifleksiota. Plantaari- ja dorsifleksiossa tibian ja fibulan distaalipäiden kovera rakenne liukuu taluksen yläpinnan kaarimaista rakennetta pitkin.

Normaali liikelaajuus ylemmässä nilkkanivelessä on 20 astetta dorsifleksiota ja 30-50 astetta plantaarifleksiota[5]. Ylemmässä nilkkanivelessä on myös vähäistä pronaatiota, supinaatiota ja ulko- ja sisärotaatiota, eikä se ole sen vuoksi täysin puhdas yksiakselinen sarananivel.[6]

Alempi nilkkanivel

Alempi nilkkanivel on keskeisessä asemassa jalan toiminnan kannalta, sillä se säätelee jalkaterän alempien nivelten toimintaa ja jalan stabiliteettia. Se myös toimii sokin vaimentajana askelsyklin aikana.[7] Alempi nilkkanivel muodostuu calcaneuksen eli kantaluun yläpinnan ja taluksen alapinnan välille. Calcaneus muodostaa lähes vaakasuoran tukipinnan, jonka päälle talus asettuu.[8]

Alempi nilkkanivel on tasonivel. Sen liikeakseli on kolmiulotteinen, joten nivelessä voi myös tapahtua kolmiulotteista liikettä.[9] Alemmassa nilkkanivelessä on periaatteessa kaksi dynaamista liikettä, pronaatio ja supinaatio, jotka ovat yhdistelmiä useammista liikkeistä. Pronaatiossa tapahtuu calcaneuksen eversio ja jalkaterän abduktio ja dorsifleksio. Supinaatiossa tapahtuu inversio calcaneuksen kääntyessä sisäänpäin, sekä jalkaterän adduktio ja plantaarifleksio. Alemman nilkkanivelen pronaatiossa jalan mediaalisten nivelten (mm. keskitarsaalinivelten) liikeradat suurenevat ja jalan rakenteet löystyvät. Tämä auttaa jalkaa sopeutumaan maastoon askelsyklin alastulovaiheessa. Supinaatio puolestaan lukitsee distaalisemmat nivelet tehden jalasta tukevan ja jäykän vipuvarren askelsyklin ponnistusvaiheessa.[10] Normaali subtalaarinivelen eversio on 10 ja inversio 20 astetta[11]

Jalkapöydän nivelet

Keskitarsaalinivelet

Kuva L2. Jalkapöydän nivelet.

Keskitarsaaliniveliin kuuluu useita niveliä jalan keskiosissa. Yksittäisen keskitarsaalinivelen liike on vähäinen. Yhdessä niissä kuitenkin tapahtuu merkittävissä määrin liikettä, jolloin ne pystyvät sopeutumaan erilaisiin jalan asentoihin ja kuormituksiin.[12]

Varsinaista keskitarsaaliniveltä (engl. midtarsal joint) kutsutaan myös Chopartin niveleksi. Nivel on kahden nivelen yhdistelmä. Se muodostuu taluksen ja navicularen välisestä ja calcaneuksen ja cuboideumin välisestä nivelestä. Naviculare ja cuboideum ovat puolestaan niveltyneet yhteen siten, että keskitarsaalinivelessä ei tapahdu suurta liikettä. Nivelestä tapahtuu kuitenkin inversio-eversiosuuntaista liikettä ja hieman plantaari- ja dorsifleksiota.[13] Keskitarsaalinivel stabiloi jalkaa lukkomekanisminsa avulla. Lukkomekanismi tapahtuu yhteistyössä alemman nilkkanivelen kanssa. Kun alempi nilkkanivel supinoituu (mm. askelsyklin ponnistusvaiheessa) keskitarsaalinivel lukittuu, jolloin jalasta tulee erittäin tukeva.[14] Tämä mekanismi on tärkeä tanssijan jalan stabiloija esim. demipointe-asennossa eli päkiöiden päälle noustessa, jolloin jalassa tapahtuu supinaatio.

Keskitarsaaliniveliin kuuluvat myös navicularen ja cuneiformis-luiden väliset nivelet, cuneiformisten väliset nivelet sekä cuneiformisten ja cuboideumin väliset nivelet[15]. Myös tarsometatarsaalinivelet kuuluvat vielä jalan keskitarsaaliniveliin. Ne muodostuvat kolmesta cuneiformisluusta ja cuboideumista, jotka niveltyvät viiteen metatarsaali- eli jalkapöydänluuhun. Ne ovat tasoniveliä ja ne jatkavat keskitarsaalinivelen liikkeitä. [16]

Metatarsofalangeaalinivelet ja interfalangeaalinivelet

Metatarsofalangeaalinivelet ovat varpaiden tyviniveliä. Ne muodostuvat jalkapöydänluiden eli metatarsaalien ja varpaiden luiden eli falangien välille. Ne ovat kaikki munamaisia eli soikeita niveliä. Näissä nivelissä tapahtuu suhteellisen paljon fleksio-ekstensiosuuntaista liikettä verrattuna muihin jalan niveliin. Fleksion liikelaajuus on aktiivisena keskimäärin 30-40 astetta ja ekstensio 50-60 astetta. Passiivinen ekstensio voi olla jopa 90 astetta. Nivelissä tapahtuu myös abduktio- ja adduktioliikettä. Interfalangeaalinivelet sijaitsevat varpaiden luiden välillä ja niissä tapahtuu fleksiota ja ekstensiota. [17]

Viitteet

  1. Magee 2006, 765-8; Kapandji 1994, 174
  2. Magee 2006, 765
  3. Fitt 1996, 29-30
  4. Ahonen ym. 2002, 229-31
  5. Russel et al., 2008, 77
  6. Ahonen ym. 2002, 229-31; Clippinger 2007, 300-2;
  7. Peltokallio 2003, 50
  8. Ahonen ym. 2002, 228-9; Magee 2006 766-7
  9. Ahonen ym. 2002, 228-9; Magee 2006, 766-7
  10. Peltokallio 2003, 50
  11. Ahonen ym. 2002, 228-9; Magee 2006, 766-7.
  12. Magee 2006, 768
  13. Ahonen ym. 2002, 233; Clippinger 2007, 304; Magee 2006, 768-9
  14. Peltokallio 2003, 50-1
  15. Magee 2006, 768-9
  16. Kapandji 1994, 192
  17. Clippinger 2007, 305-6; Kapandji 1994, 204

Lähteet

  • Ahonen, J. ym. 2002. Alaraajojen rakenne, toiminta ja kävelykoulu. VK-Kustannus Oy, Jyväskylä.
  • Clippinger, K. 2007. Dance Anatomy and Kinesiology. Human Kinetics, Champaign, USA.
  • Fitt, S.S. 1996. Dance Kinesiology. Schirmer Thomson Learning, USA.
  • Kapandji, I.A. 1997. Kinesiologia II. Alaraajojen nivelten toiminta. Medirehab kirjakustannus, Laukaa.
  • Magee, D.J. 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
  • Peltokallio, P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.
  • Russel, J.A., McEwan, I.M. & Koutedakis Y., 2008. Cinical Anatomy and Biomechanics of the Ankle in Dance. Journal of Dance Medicine & Science. 12 (3), 75-81.
<< Etusivulle
Tietoja sivustosta
Kirjaudu