Hallux valgus

Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue

Sisällysluettelo

Yleistä

Kuva E1. Hallux valguksessa 1. isovarpaan luun ja 2. ensimmäisen metatarsaaliluun välille on muodostunut kulma.

Hallux valguksessa eli vaivaisenluussa isovarvas on kääntynyt jalan muiden varpaiden suuntaan ja ensimmäisen metatarsaaliluun ja isovarpaan eli halluxin luiden välille on muodostunut valgus-virheasento. Vaiva on suhteellisen yleinen, joten sitä esiintyy myös jonkin verran balettitanssijoiden keskuudessa, mutta ei kuitenkaan useammin kuin samanikäisillä ei-tanssijoilla.[1] Tanssijoilla hallux valgus saattaa myös esiintyä rasitusperäisenä vammana. Vaikka osalle ammattitanssijoista on kehittynyt vaivaisenluu, siitä aiheutuva kipu ei kuitenkaan yleensä estä tanssijan täysipainotteista harjoittelua[2].

Normaali kulma ensimmäisessä metatarsofalangeaalinivelessä on 0-15 astetta, lievässä hallux valguksessa kulma on 1-20 astetta, keskivaikeassa 20-40 astetta ja vaikeassa yli 40 astetta. Sesamluut siirtyvät kulman lisääntyessä vähitellen kokonaan keskilinjan lateraalipuolelle.[3] Jalan sisäpuolelle varpaiden tyveen alkaa myös kehittyä erittäin kivulias kyhmy. Kyhmy muodostuu uudisluusta, paksuuntuneesta ihosta ja paikallisesta bursasta, joka tulehtuu ja paksuuntuu.[4]

Vaiva on perinnöllinen ja se esiintyy yleensä suvuittain. Naiset ovat alttiimpia hallux valgukselle kuin miehet. Hallux valgus voi johtua myös epäasiallisista kengistä, tiukasta akillesjänteestä, yleisestä nivelsiteiden löysyydestä, funktionaalisesta pronaatioasennosta tai jostakin jalkaterän rakenteellisesta häiriöstä.[5]

Baletin tekniikasta aiheutuva ylikuormitus

Vaikka joidenkin lähteiden mukaan ahtaiden kenkien käyttö aiheuttaa hallux valgusta, ei kärkitossujen käyttö ilmeisesti kuitenkaan johda vaivaisenluun kehittymiseen tanssijoilla.[6] Kärkitossut saattavat kuitenkin painaa ja hangata kivuliaasti hallux valguksen aiheuttamaa kyhmyä.

Tanssijan hallux valguksen alkusyynä saattaa olla virheellinen tekniikka. Esimerkiksi aukikierto-asennon virheellinen suorittaminen, pakotettu aukikierto, aiheuttaa isovarpaan kääntymistä muiden varpaiden suuntaan. Kun tanssija yrittää vääntää alaraajojaan aukikiertoon viemällä jalkaterää abduktioon, jalka kääntyy helposti pronaatioasentoon. Pronaatioasennossa paino siirtyy jalan sisäsyrjälle ja ensimmäisen ja toisen metatarsaaliluun välinen ligamentti pääsee löystymään. Tällöin myös ensimmäinen metatarsaali pääsee kääntymään adduktioasentoon ja ensimmäisen metatarsaalin ja isovarpaan välille muodostuu valguskulma.[7]

Oireet

Hallux valguksen oireet on helppo tunnistaa. Isovarvas on kääntynyt lähennykseen ja metatarsofalangeaalinivelen kohdalle on mahdollisesti alkanut kehittyä kyhmyä. Kyhmyn kohdalla esiintyy kipua ja arkuutta ja sen iho on ärtynyt. Erityisesti ahtaiden ja korkeakorkoisten kenkien käyttö aiheuttaa kipua. [8] Tanssijoilla kipua aiheuttaa kärkitossujen käyttö.

Hoito

Ammattitanssijoiden hallux valgusta ei tulisi hoitaa leikkaushoidolla, sillä se saattaa usein aiheuttaa liikerajoituksia metatarsofalangeaaliniveleen ja estää esim. demipointe-asentoon pääsyn[9]. Konservatiivisena hoitona voidaan käyttää mm. yksilöllisiä tukipohjallisia tavallisissa kengissä, jotta jalka ei pääse pronatoivaan asentoon. Myös hallux valgus-nauha tai tuki ensimmäisen ja toisen metatarsaalin välissä auttaa kääntämään isovarpaan takaisin linjaan. Kärkitossuilla tanssiessa voi käyttää mm. teippausta tai varpaanvälitukea (jota saa mm. apteekeista), joka estää isovarasta kääntymästä valgukseen.[10]

Myös tekniikkavirheiden korjaaminen on tärkeää, jotta tila ei pääse pahenemaan esim. pakotetusta aukikierrosta aiheutuvasta jalan pronaatiosta johtuen. Tanssijan tulisi huolehtia, ettei jalan painopiste pääse kääntymään jalan sisäsyrjälle, vaan että se jakaantuu tasaisesti jalan kolmelle tukipisteelle.

Viitteet

  1. Kadel 2006, 816
  2. Lind & Osmala 2009
  3. Peltokallio 2003, 95-6
  4. Magee 2006, 785
  5. Peltokallio 2003, 96.
  6. Kadel 2006, 816
  7. Ahonen 2008, 103-4; Coplan 2002, 581
  8. Peltokallio 2003, 95-7
  9. Kadel 2006, 816
  10. Ahonen 2002, 348-9; Kadel 2006, 816

Lähteet

  • Ahonen, J. 2008. Biomechanics of the Foot in Dance. A Literature Review. Journal of Dance Medicine & Science. 12 (3), 2008, 99-108.
  • Coplan, J.A. 2002. Ballet dancer’s turnout and its relationship to self-reported injury. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy. Nov. 32 (11), 579-84.
  • Kadel, N. 2006. Foot and Ankle Injuries in Dance. Physical Medicine and Rehabilitation Clinics of North America 17, 2006, 813-26.
  • Lind, P., Osmala, J. 2009. Haastattelu 26.5.2009. Osteopaatti ja fysioterapeutti. Suomen Kansallisooppera.
  • Magee, D.J. 2006. Orthopedic Physical Assessment. Saunders Elsevier, Missouri, Canada.
  • Peltokallio, P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.
<< Etusivulle
Tietoja sivustosta
Kirjaudu