Flexor hallucis longuksen tendiniitti

Klassisen baletin tekniikka ja rasitusvammat - Jalan ja nilkan alue

Sisällysluettelo

Yleistä

Kuva E1. Flexor hallucis longuksen jänne kulkee mediaalisen malleolin takana ahtaan sidekudoksisen ja luisen tunnelin läpi.

Flexor hallucis longus on isovarpaan pitkä koukistajalihas, joka suorittaa isovarpaan plantaarifleksiota ja myös osittain koko jalan ja nilkan plantaarifleksiota. Flexor hallucis longuksen tendiniitti tarkoittaa lihaksen jänteen tulehdustilaa. Se on niin tyypillinen vamma tanssijalla, että sitä kutsutaan ”tanssijan tendiniitiksi”. Se esiintyykin usein voimakasta ponnistusta ja nilkan ja jalan plantaarifleksiota vaativissa lajeissa.[1] Jänteen anatominen rakenne, klassisen baletin tekniikka ja siitä johtuva ylikuormitus saattavat aiheuttaa jänteen tulehduksen.

Flexor hallucis longuksen jänne kulkee nilkan takaosassa ahtaan sidekudoksisen ja luisen tunnelin läpi, joka aiheuttaa hankausta jänteelle (kuva E1). Hankaus puolestaan aiheuttaa turvotusta, lisähankausta ja lopulta jänteeseen ja sen ympäristöön tulehdustilan. Jänteen kulku ahtaassa tunnelissa käy hankalaksi.[2] Toistuvat tulehdukset saattavat aiheuttaa jänteen ahtauman ja pinteen myös jännetupen sisällä, kun jänteeseen alkaa kehittyä turvotuksen lisäksi kyhmyjä. Kyhmy saattaa kiilautua ja kiinnittyä jännetuppeen, jolloin isovarvas juuttuu esim. ekstensioasentoon. Tulehdus saattaa siten johtaa myös toiminnallisen hallucis rigiduksen eli jäykän isovarpaan syntyyn. [3]

Baletin tekniikasta aiheutuva ylikuormitus

Myös baletin tekniikka saattaa aiheuttaa flexor hallucis longuksen jänteen tulehduksen. Esimerkiksi toistuva vaihtelu maksimaalisen plantaarifleksion (mm. nilkan ojennus, demipointe ja pointe) ja maksimaalisen dorsifleksion (mm. demi-plié) välillä rasittavat flexor hallucis longusta. Flexor hallucis longus suorittaa myös pääasiallisesti nousun demipointe-asennosta pointeen varpaiden kärjille, joten toistuvana tämä liike saattaa aiheuttaa lihakselle ylikuormitusta.[4]

Flexor hallucis longusta saattaa myös rasittaa tanssijan huono tasapaino. Jotkut tanssijat yrittävät stabiloida jalkaa ja parantaa tasapainoaan koukistamalla varpaita, ikään kuin tarttumalla varpailla lattiasta kiinni. Tällöin varpaan koukistajat ja etenkin isovarpaan koukistaja saattavat ylikuormittua ja jänteeseen muodostua tulehdustila.[5]

Oireet

Kuva E2. Flexor hallucis longuksen jänne saattaa juuttua ahtaaseen sidekudoksiseen ja luiseen tunneliin grand pliéssä, jossa flexor hallucis longuksen jänne on äärimmäisessä venytysasennossa nilkkanivelen ollessa dorsifleksiossa ja isovarpaan ekstensiossa[6].

Tendiniitissä tanssija tuntee kipua nilkan taka-sisäosassa, mediaalisen malleolin takapuolella, etenkin aktiivisessa plantaarifleksiossa ja passiivisessa voimakkaassa dorsifleksiossa. Samalla alueella esiintyy mietoa turvotusta ja palpoitaessa arkuutta.[7] Isovarpaan koukistuksessa ja ojennuksessa saattaa joskus tuntua narinaa jänteen pinnealueella. Vähitellen isovarpaan koukistusvoima heikkenee ja tanssijan saattaa olla hankala liikuttaa sitä. Isovarvas voi lukkiutua etenkin ekstensioasentoon jänteen juuttuessa ahtaaseen tunneliin. [8]

Hoito

Tanssijoiden flexor hallucis longuksen tendiniitissä käytetään usein hoitomuotona konservatiivista hoitoa[9]. Tulehduskipulääkkeet, kylmähoito ja lihaksen rentoutus tehoavat usein tulehdukseen[10]. Muutaman päivän ajan aktiviteettia rajoitetaan kunnes oireet ovat hävinneet, ja sen jälkeen voidaan aloitaa varovainen passiivinen vastustava liikeharjoittelu. Myös varovaista ekstentristä voimaharjoittelua ja kevyitä venytyksiä voidaan tehdä päivittäin. Kärkitossutyöskentelyä, demipointea ja hyppyjä on hyvä välttää pidemmänkin aikaa. Lihasta on kuitenkin tärkeää vahvistaa ja venyttää, sillä jänteen täydellinen immobilisaatio paranemisvaiheessa aiheuttaa sen, että jänteen uuteen sidekudokseen muodostuu vähemmän elastaania ja jänteen venytysvoima vähenee.[11] Mikäli konservatiivinen hoito ei auta, on leikkaushoito on todettu hyväksi hoitomuodoksi tanssijalla[12].

Viitteet

  1. Peltokallio 2003, 467
  2. Hamilton 2008, 263-4
  3. Peltokallio 2003, 467
  4. Kadel 2006, 824
  5. Lind & Osmala 2009
  6. Norris 2005, 43
  7. Peltokallio 2003, 468
  8. Kadel 2006, 824
  9. Lind ja Osmala 2009
  10. Kadel 2006, 824
  11. Peltokallio 2003, 453-4, 468
  12. Kolettis et al. 1996

Lähteet

  • Hamilton, W.G. 2008. Posterior Ankle Pain in Dancers. Clinics in Sports Medicine. 27, 263-77.
  • Kadel, N. 2006. Foot and Ankle Injuries in Dance. Physical Medicine and Rehabilitation Clinics of North America. 17, 813-26.
  • Kolettis, G., Michell, L. & Klein, J. 1996. Release of the Flexor Hallucis Longus Tendon in Ballet Dancers. The Journal of Bone & Joint Surgery. 78-A (9), 1386-1390.
  • Lind, P., Osmala, J. 2009. Haastattelu 26.5.2009. Osteopaatti ja fysioterapeutti. Suomen Kansallisooppera.
  • Norris, R.N. 2005. Common Foot and Ankle Injuries in Dancers. Teoksessa Solomon R., Solomon J., Cerny Minton, S. 2005. Preventing Dance Injuries. S. 39-51. Human Kinetics, Champaingn, USA.
  • Peltokallio, P. 2003. Tyypilliset urheiluvammat. CD-versio. Medipel Oy.
<< Etusivulle
Tietoja sivustosta
Kirjaudu